On lauantai tänään.
Tässä vuoristopurojen maassa sataa.
Aurinko polttaa iholle punan ja hiki valuu selkää pitkin alas.
Kukat kasvaa lumen keskeltä kohti taivasta.
Me kiivetään ylös ja ylös ja otetaan kiinni hetkistä,
puunoksista ja ajatelluista sanoista.
Mennään hiljaa ja kovaa,
sade rauhottaa kiireen ja ilma peseytyy puhtaammaksi.
Vesi kaatuu taivaalta alas niin kuin kukat kasvaa maasta ylös
ja ilma on tasapainoa.
No comments:
Post a Comment